Viestinnän ammattilaisten Viesti ry:n blogissa julkaistiin tekstini vaikuttavasta kirjoittamisesta. Olen kehittänyt sitä sivuavan koulutuksen.
KIRJOITTAMINEN EI OLE KOSKAAN NEUTRAALIA, VAAN MEIHIN VAIKUTTAVAT ERILAISET SOSIOKULTTUURISET KIRJOITTAMISEN EHDOT JA INSTITUUTIOT, TIEDOSTAMME SITÄ TAI EMME. JOTKUT KIRJOITTAMISEN TYYLIT OVAT KUITENKIN VIELÄ VAIKUTTAVAMPIA KUIN TOISET, KIRJOITTAA VAIKUTTAVAAN KIRJOITTAMISEEN PEREHTYNYT RITA DAHL.
Toimiessani lähes parinkymmenen vuoden ajan vapaana toimittajana, viestinnän alan ammattilaisena ja kirjailijana minua on alkanut hiertää kysymys vaikuttavasta kirjoittamisesta.
Vihdoin aihe oli lämmittänyt mieltäni niin paljon, että lähdin etsimään vastausta kysymykseeni journalismin YAMK-kehitystyössäni Haaga-Heliaan. Aloitin opinnot vuoden 2017 alussa ensimmäisessä YAMK-opiskelijoiden ryhmässä ja päätin kehittää työssäni vaikuttavan kirjoittamisen koulutuksen. Teoriapohjassani yhdistin aiheita, joista osan tunsin jo perinpohjin.
Uuden retoriikan analyysityökaluja olin käyttänyt jo valtio-opin gradussani vuodelta 2001 analysoidessani retoriikkaa SDP:n ja Kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspoliittisissa puheenvuoroissa 1995–2000. Portugalilaisrunoilija Fernando Pessoaa käsittelevässä yleisen kirjallisuustieteen pro gradussani hyödynsin analyysityökaluina Roland Barthesin myyttianalyysiä.
Positioni edustaa poikkitieteellistä diskurssianalyytikon positiota. Käytännön ammattikirjoittajan kokemusta olen hankkinut julkaisemalla 19 teosta, joiden joukossa tietokirjallisuutta aiheista kuten Suomen kaivospolitiikka, suomettunut sananvapaus ja itsensä työllistävien taiteilijoiden tukala asema.
Journalismin kehitystyössäni omaksuin käyttööni retoriikasta eetos-paatos-logos-kuvion sekä retoriset ja argumentoinnin keinot. Retorinen käänne tuli tunnetuksi yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä 1990-luvulla, jolloin tieteentekijöiden ja muiden oli tultava tietoisiksi omista puhumisen positioistaan.
TARINALLISUUDELLA VOI VAIKUTTAA
Tarinallisuuden elementteihin olen haalinut yleisiä lainalaisuuksia aiheesta, jotka esimerkiksi Juhana Torkki on sanallistanut kirjoissaan. Täydennän työkalupakkiani Anne Kalliomäen tarinallisuudella, joka vie organisaation tarinankerronnan lähelle elokuvan dramaturgisia keinoja.
Parhaimmillaan yritys tai järjestö voi on pohtinut oman tarinaidentiteettinsä niin tarkkaan, että se voi hyödyntää henkilöstöään tai palveluidensa tai tuotteidensa käyttäjiä kohtausluettelossa, Treatmentissä. Treatment voi puolestaan edistää yrityksen tai järjestön tarinaa.
Tarinallisuuden pohja löytyy myös monitieteisestä narratiivisuudesta, joka yleistyi 1990-luvulla. Sekin uskoo narratiivin, kertomuksen, voimaan.
Elokuvasta olen omaksunut myös niin sanotun koodaamisen, jonka avulla voi tuoda esiin sukupuolen, luokan, etnisen taustan, uskonnon, ideologian ja niin edelleen.
KIRJOITTAMINEN EI OLE KOSKAAN NEUTRAALIA
Olen aina edustanut kantaa, jonka mukaan kirjoittaminen ei koskaan ole neutraalia, vaan meihin vaikuttavat erilaiset sosiokulttuuriset kirjoittamisen ehdot ja instituutiot, tiedostamme sitä tai emme.
Brittiläinen kulttuurintutkija Norman Fairclough puhuu kirjoittamisen sosiokulttuurisista ehdoista. Hänen Miten media puhuu -klassikkonsa (Vastapaino 1997) on parikymmentä vuotta myöhemminkin hyvä analyysi käytännön esimerkkien avulla siitä kuinka esitysten eli representaatioiden tavulla tuotetaan roolitettu tarina, narratiivi. Faircloughin esimerkit ovat tuolloisista televisiospektaakkeleista, mutta esimerkkejä löytyy paljon lähempää ja nykyhetkestä.
TRUMP – MACHOMIES VAI FEMINIINISYYDEN STEREOTYPIA?
Esimerkiksi uutisissa rajataan maailmaa jo pelkästään valitsemalla uutisotsikoita. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille on kehystetty jo ennakkoon määritelty rooli ja asema, jota hän on johdonmukaisesti vahvistanut omalla käytöksellään. Hän on eräänlainen maailmanpolitiikan klovni, joka ei perusta arvioitaan ja käyttäytymistään järkeen, vaan pikemminkin intuitioon.
Vaikka Trumpia pidetäänkin pääasiassa machoilijana, tässä mielessä median esitys Trumpista on lopulta eräänlainen stereotyyppisen feminiinisyyden huipentuma, jolle löytyy perusteita hänen, usein naiselliseksi mielletystä, tunteellisesta käytöksestään.
Yksittäisillä uutisten sanavalinnoillakin on luonnehdintaa tukevia merkityksiä. Demokraatissa presidentin rasismia luonnehditaan: ”hän on joka tapauksessa kuolemassa” kuolevasta senaattorista. Maailmanpolitiikan vaikeuttajana: Hän on ”sotajalalla”.
Ranskalaisfilosofi Michel Foucault puhuu diskursiivisista järjestelmistä, jotka muodostavat kullakin aikakaudella historialliset ehdot puhunnalle. Fairclough´n mukaan nämä diskurssit ovat erilaisten sosiaalisten järjestysten ilmentymiä.
Vaikka emme voi vapautua sosiaalisista rakenteista, jotka säätelevät kirjoittamistamme, voimme tulla tietoisiksi niistä.
MISSÄ KAIKKIALLA VAIKUTTAVAA KIRJOITTAMISTA ESIINTYY?
Vaikka ajattelenkin, että oikeastaan kaikki kirjoittaminen on vaikuttavaa: sieltä on löydettävissä puhuja (eetos), yleisö, jolle hän puhuu (paatos) ja perustelut (logos), joilla hän yrittää kohdeyleisönsä vakuuttaa, jotkut kirjoittamisen tyypit ovat toisia tavallista vaikuttavampia.
Vaikuttavaa kirjoittamista voidaan löytää monenlaisista teksteistä liike-elämän teksteistä kauno- ja tietokirjallisuuteen sekä journalismiin. Toimitusjohtajien blogit ovat parhaimmillaan yritysten mainetta kiillottavia kantaaottavia sivustoja, jotka herättävät median kiinnostuksen.
Pitkään IT-alan paalupaikalla ollut Pekka Mettälä kritisoi alan käytäntöjä niin, että kirjoitukset ylittävät mediakynnyksen. Mettälä myös kyseenalaistaa kanonisoituja totuuksia, kuten uskon joukkoälyyn. Kyse ei olekaan välttämättä voittavan yrityskulttuurin luovasta ideologiasta, vaan kriittisestä ajattelusta.
OMA TYYLI, NÄKEMYKSELLISYYS JA KIINNOSTAVA TIETO KOUKUTTAA LUKIJAN
Mikä tekee tekstistä vaikuttavan? Tähän ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Vaikuttava teksti voi toimia yhtä hyvin koukuttavan tarinan, laajan tietopohjan, persoonallisen ilmaisun kuin arkisen realismin varassa. Myös pitkän kokemuksen mukanaan tuoma näkemyksellisyys lisää koukuttavuutta.
Koulutukseni pyrkiikin antamaan jokaiselle työkalupakin, jonka avulla voi tarkentaa omaa puhuja-asemaansa, miettiä kohdeyleisön tai -yleisöt ja valita tapauskohtaisesti jokaiseen tilanteeseen sopivat perustelut.
Lopullisen koulutukseni sovelluskohteeksi valitsin sosiaalisen median tekstit, Facebookin, Twitterin, Instagramin, LinkedInin ja blogit, jotka saivat toiseksi suurimman kannatuksen ammatikseen kirjoittaville suunnatussa kyselyssä.
Rita Dahl
Rita Dahl on VTM ja FM, kirjailija ja viestintäalan yrittäjä, jonka sivut löytyvät osoitteesta http://www.vaikuttavasana.wordpress.com. Hänen journalismin opinnäytteensä löydät täältä: https://www.theseus.fi/handle/10024/146683. Häneen saa yhteyden: ritdahl @gmail.com
