Tapasin Helsingin Sataman viestintäpäällikön Eeva Hietasen ja suunnittelupäällikkö Satu Aatran yhteiskehittelyn työpajassa 5.11.2018, tavoitteenamme miettiä, mitä aiheita pitäisi käsitellä Helsingin Satamalle pidettävässä koulutuspäivässä. Pajaan olin valinnut yhteiskehittelyn menetelmäksi kuusi hattua-menetelmän, joita symboloivat eriväriset paperilaput kuuden erivärisen hatun puutteessa. Kuusi hattua-menetelmästä lyhyesti: https://www.innokyla.fi/web/malli116776
Yhteiskehittely on kiinnostunut toiminnan ytimestä ja toisaalta myös toiminnan tuotoksesta, joka tyydyttää jonkin yhteiskunnassa ilmenevän tarpeen. Tuotoksella on vaihtoarvo eli arvo markkinoilla ja käyttöarvo eli arvo käyttäjien keskuudessa. Toiminta on osa verkostoa, johon liittyvät välineet, tekijät, sääntöjä tuottavat toiminnot ja lopulta tuotokset. Toimintakonsepti luo yhteensopivuutta eri osatekijöiden välille. Yhteiskehittelyssä kehitetään esimerkiksi toimivampaa konseptia, tai tehostetaan jotakin toiminnan osa-aluetta.
Kuusi hattua -menetelmän avulla pystyimme hyvin identifioimaan Helsingin Sataman keskeiset ongelmat viestinnän ja lausuntojen osalta. Omistajaohjaus tulkitaan käytännössä varsin sananmukaisesti, ja se merkitsee viestintäpäällikkö Eeva Hietasen ja suunnittelupäällikkö Satu Aatran mukaan pelkoa ja rohkeuden puutetta. Helsingin Satama toivoikin työpajalta neuvoja räväkkäämpään viestintään ja retorisen ytimen etsimiseen. He haluavat luoda oman tarina- ja viestintäidentiteetin, joka ei ole ristiriidassa omistajien kanssa. Se on tehokkaampaa viestintää, joka uppoaa Helsingin Sataman viestinnän ja lausuntojen kohderyhmiin: poliitikkoihin, mediaan ja tavallisiin kansalaisiin.
Etukäteen koulutukseen tulevat lausunnonkirjoittajat toivoivat minulta seuraavanlaisia neuvoja: ”Kaipaisin neuvoja sellaiseen dynaamiseen kirjoittamiseen, jossa tähdätään vaikuttavuuteen esim. kaava- tms. viranomaislausunnot, joiden tarkoituksena on saada oma näkemys ymmärretyksi siten, että se vaikuttaa positiivisesti asioihin. Niiden prosessina on usein vastata jonkinasteiseen tekstiluonnokseen ja pyrkiä vaikuttamaan siihen. Lisäksi myös vinkkejä vapaamuotoisempaan asia/järkitekstiin, kuten vaikkapa vastauksia yleisönosaston kirjoituksiin tms. (vaikka minun ei tarvitsekaan vastailla, niin silti). Ja kenties myös täsmällisen ytimen löytämiseen tekstistä ja nimenomaisesti siihen vastaamiseen. Ethos, pathos ja logos, kaikkinensa”, vastasi suunnittelupäällikkö Satu Aatra.
Viestinnän tekijät olivat kiinnostuneet kirjoittamaan vaikuttavammin ja rohkeammin heille relevanteissa tekstityypeissä: erityisesti mielipidetekstissä. Koulutusta varten tutustuin joidenkin eurooppalaisten satamien some-viestintään ja nostin esille muutaman sataman esimerkillisinä ympäristövastuullisuuden esiintuojina. Lausunnontekijöille pyrin tekemään vaihtoehtoiset tehtävät. Aamupäivän tehtävissä harjoiteltiin retoriikan periaatteita analysoimalla ja kirjoittamalla mielipideteksti. Iltapäivä oli omistettu Martin Luther King Jr:n puheen analyysille, tarinaidentiteetin ja Stooripuu-periaatteiden hyödyntämiselle.
“Katsaus oli monipuolinen ja kiinnostava, ja herätti osallistujien kesken paljon keskustelua. Kerrankin saatiin puhua tekstin työstämisen haasteista asioiden oikeellisuuden tai kielellisten hienouksien sijaan. Terapeuttista oli jo asian puiminen yhdessä. Johdonmukainen ja jopa tekninen suhtautuminen omiin teksteihin oli osittain uutta tekstien ja käsikirjoitusten kannalta videopuolella ja tarjoaa hyvän työkalun jatkoon. Sen merkitystä ei voi vähätellä koska se auttaa näkemään asiaa vähän paremmin ulkopuolisen silmin ja siten parantaa viestinnällistä palvelumuotoilua”, totesi Helsingin Sataman viestintäpäällikkö Eeva Hietanen.
