Katleena Kortesuo kirjoitti blogipostauksen, miksi kannattaa kirjoittaa tietokirjoja neljän euron tuntipalkalla. Paitsi että neljä euroa on arvioitu yläkanttiin. Käytännössä yli vuoden mittaisesta tietokirjaprojektista voi jäädä paljon vähemmän käteen.
Miksi tätä kannattaa tehdä ja mitä itse olen viimeksi kirjoittanut? Ilmestymässä on modernistikirjailija Jyrki Pellisen muotokuva. Se oli monessa mielessä kova urakka ja ensimmäinen tietokirjani. Vuosien varrella olen kirjoittanut myös sananvapaudesta, itsensätyöllistävistä taiteilijoista, Suomen kaivoksista ja kaivospolitiikasta. Eri maita ja kulttuureita käsitteleviä kirjoja on viisi: Brasilia, Etelä-Meksiko, Kypros, Kap Verde, Portugali.
Jokainen kirja on pitkä syventävän tutkivan oppimisen projekti, jonka aikana perehdyn syvällisesti aiheeseen monesta eri näkökulmasta. Tutkin maahanmuuttoa EU:n perussopimusten ja sitä säätelevien direktiivien valossa, referoin päälinjat maahanmuuttopolitiikan kehityksessä, ja kotimaisen lainsäädännön ulkomaalaislaista säilöönottoa ja kansainvälisen suojelun ja ihmiskaupan uhrin tunnistamista ja auttamista koskevaan lakiin.
Minusta tulee siis vähintään semiasiantuntija monella eri alalla. Laaja-alainen sisältöosaaja.
Parhaillaan on viimeistelyssä Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta myös kansainvälisesti vertaillen kertova kirja. Kirjassa ääneen pääsevät myös monenlaiset maahanmuuttajat opiskelun vuoksi maahan tulleista entiseen paperittomaan.
Seuraava tietokirjani tulee käsittelemään globalisaation uhkia, ja se nostaa esiin huonoja esimerkkejä Stora Ensosta muihin suuryrityksiin. Alkuperäiskansojen elämäntavasta etsitään vaihtoehtoa ylimarkkinoistuvalle maailmalle ja ylikansallisille kauppasopimuksille (TTIP, CETA).
Kirjat ovat paljolti myös brändäämisen väline. Brändään itseäni monialaisena osaajana, joka ottaa haltuun monenlaisia eri aihealueita pyrkien menemään niissä syvälle.