Julkaisija toimitus2 · 11/09/2018
Infoähky lisää monilukutaidon merkitystä ja tarvetta tuottaa massasta erottuvia tekstejä, Rita Dahl kirjoittaa Näkökulmassa.
Mitä on vaikuttava kirjoittaminen? Kuinka sitä voisi opettaa ammatikseen kirjoittaville? Muun muassa näihin kysymyksiin pyrin vastaamaan journalismin kehitystyössäni, jossa kehitin vaikuttavan kirjoittamisen koulutuksen.
Vaikuttava kirjoittaminen on tulevaisuuden kirjoittamista; sen tarve liittyy megatrendeistä infoähkyyn ja työn murrokseen. Infoähky lisää monilukutaidon merkitystä: tekstejä on osattava tulkita, lukea ja tuottaa erilaisissa julkaisukonteksteissaan. Tätä tarvetta lisää edelleen medioituminen: median tunkeutuminen koko yhteiskuntaan. (Ampuja & Koivisto & Väliverronen 2014, 27).
Infoähky lisää tarvetta tuottaa vakuuttavampia tekstejä, jotka erottuvat massan joukosta. Tämä tarve korostuu sosiaalisessa mediassa, joka on täynnä merkityksettömiä tekstejä. Infoähkyn hallitsemassa maailmassa on kysyntää kirjoittamiselle, jolla erottaudutaan joukosta ja jolla vaikutetaan.
Vaikuttavan kirjoittamisen koulutuksen tietopohjana käytin retoriikan, tarinallisuuden ja uuden kirjoittamisen sekä monilukutaidon käsitteitä ja työkaluja. Hypoteesini mukaan näillä aineksilla saadaan aikaan vaikuttavaa kirjoittamista; jo yhdellä ainesosalla tehokkaasti käytettynä pääsee pitkälle.
KESKEISET KÄSITTEET JA TIETOPOHJA
Monilukutaidon käsitteen 1990-luvulla esitelleen New London Groupin mukaan tekstiä koostetaan multimodaalisen suunnittelun avulla, jolloin eri moodit (teksti, ääni, kuva, kirjaimet) muodostavat moninaisia merkityksiä. (Kallionpää 2017, 47).
Monilukutaito on selkokielisesti ilmaistuna entistä parempaa taitoa tulkita, tuottaa ja lukea tekstejä monissa kulttuurikonteksteissa hyödyntäen kaikkia media-alustoja (ääni, kuva, kirjaimet). Monilukutaito juhlistaa sosiokulttuurista moniarvoisuutta (Kallionpää 2017, 47.)
Tietopohjana hyödynsin retoriikkaa popularisoivan Juhana Torkin käytännönläheistä tarinareseptiä, joka on tuttu hyvän proosan rakennusaineksista. Torkki on pohtinut tarinallisuutta Tarinan valta – kertomus luolamiehen paluusta -teoksessaan (Otava 2014). Hän auttaa lukijaa ymmärtämään oman mielensä toimintaa ja maailmaa, jossa elämme. Kirja antaa eväitä vaikuttavaan tarinankerrontaan ja menestyksekkään tarinan luomiseen. Torkki rakentaa Esa Saarisen uimahallikertomuksen pohjalta reseptin, joka kuuluu seuraavasti:
Rakenna mielekäs juoni, jossa jännite aluksi kasvaa, lopuksi purkautuu.
Rakenna hyvät henkilöhahmot.
Kuvita tapahtumaympäristö.
Säännöstele jännitettä, pitkitä kerrontaa. (Torkki 2014, 12, 50–51, 73).
Hyvään tarinaan kuuluvat myös uskottavat, samaistuttavat henkilöhahmot. Hahmojen kehittämisessä lähteenäni on elokuvan dramaturgia soveltuvin osin ja lähteenä Anders Vacklinin teos Käsikirjoittamisen taito (2015). Kirjoittaja ei arvioi hahmoaan. Hän koodaa tämän vaatteilla, väreillä, äänillä ja metaforilla. Nämä kertovat henkilön tuloista, luokasta, työstä, etnisyydestä, uskonnosta, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta tai muotitietoisuudesta. Koodaus voi kertoa myös yhteiskunnan ja kulttuurin arvoista.
Retoriikan ydinkuvion eetos (puhuja)- paatos (yleisö) ja logos (perustelut) avulla pääsee jo pitkälle retoristen ja argumentoinnin keinojen lisäksi.
Rajasin lopulta vaikuttavan kirjoittamisen sosiaalisen median käytetyimmille julkaisualustoille: Facebook, Twitter, Instagram, blogit ja rekrytoinnissa tärkeä LinkedIn. Sosiaalinen eli yhteisöllinen media tarkoittaa internetin yhteisöllisiä alustoja, joihin rekisteröitymällä saa oman tilin. Tärkeimpiä näistä ovat Facebook, yritysten suosimat Twitter ja rekrytoinnissa tärkeä LinkedIn, blogit ja Instagram sekä monet muut alustat.
Sosiaalisen median historialliset juuret ovat Web 2.0:ssa ja Manuel Castellsinverkostoissa, jotka hän kehitti Information Age -kirjassaan 1990-luvun lopulla. Meikleehdottaa sosiaalisen median määritelmäksi, että kyse on verkostoituneista digitaalisista alustoista, jotka yhdistävät julkisen yksityiseen tietoon. (Meikle 2016, 6, 9.)
VAIKUTTAVA KIRJOITTAMINEN
Entä vaikuttava kirjoittaminen – mistä siinä on kysymys? Vaikuttavaa kirjoittamista tai puhetta on ollut kautta aikojen. Vanhimmat vaikuttavan puheen edustajat löytyvät Platonin dialogeista Sokrateen kanssa. Platonin dialogit havainnollistavat tiiviisti, mitä vaikuttavaan kirjoittamiseen tarvitaan: selkeä puhuja ja kohdeyleisö. Puhuja saa viestinsä läpi vakuuttavilla perusteluilla. Aristoteles tiivisti tämän ydinkuvion: eetos (puhuja)-paatos (yleisö) -logos (perustelut).
Vaikuttavan kirjoittamisen käsitin olevan:
* Sosiaalista toimintaa digitaalisilla julkaisualustoilla, joka ei tapahdu yhteiskunnallisessa tyhjiössä. * Vaikuttavalla kirjoittamisella on aina puhuja (eetos), kohde (eetos) ja perustelut (logos). * Vaikuttavuus edellyttää usein luovuutta, ja luovan tai persoonallisen kirjoittamisen edellytyksenä on myyttinen ”oma ääni”.
Vaikuttava kirjoittaminen erottuu joukosta joko negatiivisesti tai positiivisesti ja herättää ennen muuta reaktioita. Kontroversiaalina esimerkkinä voisi nostaa esiin Facebookin CEO Mark Zuckerbergin, joka on herättänyt ristiriitaisia tunteita esimerkiksi pitkässä Facebook-kirjoituksessaan A letter to our daughter. Siinä hän argumentoi vedoten yleiseen etuun ja arvoihin yrityksensä tarkoitusperinä. Inhimillisen potentiaalin edistämisen ja tasa-arvon vahvistamisen hän ilmoittaa yrityksensä päämääriksi. Näitä päämääriä yritys ilmoittaa edustavansa lahjoittamalla 99 prosenttia osuuksistaan eli 45 miljoonaa dollaria näille kohteille.
Zuckerbergin kirjoitus herättää reaktioita puolesta ja vastaan. Tässä mielessä se onkin vaikuttava.
Näkemyksellisimmät toimitusjohtajat kirjoittavat parhaimmillaan vaikuttavasti. He vetoavat erityisesti monen vuosikymmenen aikana hankituilla näkemyksellisillä kirjoituksillaan. He kumoavat kanonisoituja totuuksia ja kyseenalaistavat yrityskulttuurissa hallitsevia totuuksia. MPY:n Pekka Mettälä on esimerkki näkemyksellisestä toimitusjohtajasta, joka on kumonnut valehtelun merkityksen bisnekselle. Vaikka hän on itsekin aikoinaan syyllistynyt valehteluun, hän ei kehota rakentamaan toimintaa sen varaan. Hänen mielestään menestyksellisin yrityskulttuuri ja brändi syntyvät molemminpuolisen luottamuksen varaan. Mettälä kyseenalaistaa myös pohjattoman uskon joukkoälyyn.
Vaikuttavaa kirjoittamista löytyy yritysmaailman lisäksi politiikasta. Kyse ei välttämättä ole perinteisen arvoarvostelman mukaan ”hyvästä” kirjoittamisesta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump käyttää hyväkseen retoriikan keinoja, mustavalkoisia kahtiajakoja, kuten petomainen kansainvälinen kauppa vs. amerikkalaiset maanviljelijät ja työläiset. Trumpilla on selkeä kohdeyleisö: amerikkalainen keskiluokka. Hänen puhuja-asemansa on suurta kansanosaa syleilevä populistinen hallitsija, joka kunnon konservatiivin lailla ihannoi menneisyyden suuruutta. Trump ei jätä kylmäksi; hänen Twitter-postauksistaan jokaisella on mielipide.
Vaikuttavaa tarinallisuutta löytyy myös videoista. Finlayson julistaa Rakastamme ihmisten arkea ja koteja videollaan sopivansa kaikenlaisiin koteihin taustakoodaamisesta (luokka, sukupuoli, ammatti) huolimatta. Moniarvoisuuden eetos sopii postmoderniin aikaamme, jolloin kaikki koodaukset ovat avoimia tulkinnalle ja kyseenalaistamiselle.
Rita Dahl Kirjoittaja on ammattikirjoittaja ja viestinnän alan yrittäjä, joka on julkaissut 19 kirjaa. Koulutukseltaan hän on VTM, FM ja medianomi YAMK.
julkaistu Aikamerkki.org Näkökulma-osiossa. Jos koulutus kiinnostaa, kysy mahdollisuutta räätälöidä se organisaatiollenne: ritdahl@gmail.com.